Lauantaina Musiikkikeskuksella olivat esiintymisvuorossa jazz- ja showtanssin ryhmät. Aamupäivällä esiintyivät vuosina 1993-98 syntyneiden ryhmät.

Lauantaipäivän aloitti espoolaisen DCA kids –ryhmän esitys Girls&Boys. Ryhmän jäsenet olivat ilmeisen uteliaita kysellessään parrakkaan stage managerin mahdollisesta sukulaissuhteesta Joulupukin kanssa. Nimestä huolimatta ryhmä oli selvästi tyttövoittoinen. DCA kidsin jälkeen lavalle kapusi Oulun taidekoulun Annukka Niemelä espanjalaishenkisellä soolotanssillaan Querer.

Soolotanssin jälkeen oli taas vuoro päästää lavalle isompi ryhmä: Jyväskylän ammattiopiston tanssiryhmä teoksellaan “Myy vai muu?”. Lava täyttyi Pikku Myyksi pukeutuneista iloisista tanssijoista, jotka saivat yleisön taputtamaan mukana tangon tahtiin.

Pikku Myiden jälkeen lavalle nousi ensimmäinen päivän kahdesta noitaesityksestä: Espoon tanssiopiston steppiryhmän “Noituuttako?”. Noidiksi hattuineen ja taikasauvoineen pukeutuneet tanssijat tanssivat Irlanti- ja flamenco –henkisen musiikin tahtiin kenkiään kopsuttaen. Heidän jälkeensä lavalle pääsi Siksakin esitys Top 2 toe. Sen jälkeen oli vuorossa päivän toinen noitaesitys: Kipinöiden “Milla Magiaa”. Mustalaishenkisen musiikin tahdissa lavalla lentäneet noidat saivat musiikin kiihtyessä yleisön taputtamaan villisti mukana.

Noitien jälkeen oli vuorossa Zenit –ryhmän esitys Slam, jonka jälkeen oli aika matkustaa kultaiselle 80-luvulle Etelä-Savon tanssiopiston Maija Viipurin ja Milja Stålhandin kimaltelevan “Mikä Tunne!”" –esityksen myötä. Musiikkina heillä oli - mikäpä muukaan kuin - Irene Caran Flashdancesta tuttu What a Feeling! 80-luvulta matka jatkui African–ryhmän samannimisen teoksen myötä Afrikan safareille. Sieltä jazz-show –matka johdatti katsojat Kiinaan Dance Team Fortunan “Dragon Night” –esityksen kautta. Punamustiin pukeutuneet, kasvomaalatut tanssijat leijailivat lavalla öisen ja painostavan musiikin johdolla.

Teksti: Taru Rokka
Kuvat: Karoliina Ollikainen