Nuoret (asiaan perehtymättömille voidaan valaista, että kyseessä on yksi Homo sapiens sapiens -lajin kehitysasteista) ovat tutkijoidemme kenttätyössä keräämään materiaalin mukaan harvinainen näky ehdokkaiden vaalien alla pystyttämien kojujen äärellä. Muutamat tapaukset, jotka näiden kojujen läheisyydessä tavataan, ovat siellä joko ilmapallojen tai ilmaisten karkkien perässä.

Nuoret ovat helposti tunnistettava ryhmä. He syleksivät, potkivat mummoja, kiroilevat, juovat, mekastavat ja polttavat. Ryhmän jäsenet kommunikoivat keskenään muille mystisillä kirjainyhdistelmillä, kuten E.V.V.K. sekä K.V.G. Nähdäkseen nuoria luonnollisessa elinympäristössään tutkijan on maastouduttava esimerkiksi Sokoksen kongiin, jossa ryhmän edustajia esiintyy lähes kaikkina vuorokauden aikoina.

Tiedemaailmassa vallitsee yksimielisyys siitä, että nuoret eivät ole kiinnostuneet politiikasta tai vaikuttamisesta, mutta ilmiön syistä kiistellään edelleen. Osa tutkijoista arvelee lajin edustajan olevan nuoruusvaiheessa liian kehittymätön ymmärtämään monimutkaisia yhteiskunnallisia asioita. Huomattava enemmistö on sitä mieltä, että nuorilta löytyvät älylliset edellytykset ymmärtää politiikkaa, mutta heiltä puuttuu vielä ainoastaan ikävuosien myötä opittu taito hyödyntää kaikkia voimavarojaan. Pieni vähemmistö uskoo, että tarvitaan lisää empiirisiä kokeita sekä suoraan nuorilta saatuja ajatuksia, ennen kuin ilmiön syistä voidaan vetää lopullista johtopäätöstä.

Nuorisovaltuustot ja muu nuorten suunnalta tuleva aktiivinen poliittinen toiminta ovat edelleen yksi tieteen suurimmista mysteereistä. Jotkut arvelevat näiden olevan poikkeusyksilöiden ryhmittymiä. Useimmat uskovat kyseessä olevan jonkinlainen tilastollinen virhearvio.

Teksti: Karoliina Ollikainen